Tänne keräämme koostettuja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Sisältöä lisätään aika ajoin.

K. Paljonko tällä hetkellä on ihmisiä projektissa mukana?

Osk on nyt 7 maksanutta ja lisää on tulossa. Suuri joukko ihmisiä on osoittanut kiinnostuksensa, mutta on nyt 'kypsyttelyvaiheessa'.

K. Kuinka varmaa on, että koko alue rakennetaan "ekohengessä"?

Rakennustapaohjeet (ei vielä viralliset) edellyttävät vähintään matalaenergiatason rakentamista, mutta parempaan useimmat haluavat pyrkiä. Muu ekologisuus on itse valittavissa. (kts Osk säännöt)

K. Onko alueen ympäristö (siis pellot ja metsät) turvattu siten, että aluetta ei yllättäen rakenneta täyteen?

WWW sivuillakin on kerrottu, että ympäröivät mäet ja kalliot laki määrää rakentamattomiksi. Siksi niille ei tule taloja ja laakso jää aina omaan rauhaansa. Läpiajoteitä ei tule. Siksi siitä tulee varsinainen keidas luonnon keskelle, mutta silti se on tulevaisuudessa ihan keskellä Nummelaa. Nummelan rautatieaseman mahdollisuus on vielä olemassa. Jos se rakennetaan, rata valmistuisi 2020-luvulla ja asema n. 1 km päähän. Silloin viimeistään alueen arvo kohoaa ja siitä tulee luxuspaikka sijaintinsa puolesta.

K. Milloin tuon omakotialueen pitäisi olla valmis? Rakentaminen alkaa ymmärtääkseni kesällä 2009, mutta millä aikataululla lämmitysratkaisut jne. on tarkoitus saattaa loppuun?

Alueella on vielä useita vaihtoehtoja, mm. ryhmärakentamis- ja kylätaloalueella. Paikallisena vaihtoehtona tutkitaan hake-, pelletti, maa- ja aurinkolämpöyhdistelmään perustuvaa ratkaisua, joka on valmis ensimmäisten rakennusten aikataulussa. Päätöstä valmistellaan laskelmien perusteella kevään 2009 aikana.

Omakotitaloille suositellaan korttelikohtaista pellettilämpölaitosta tai niiden vaihtoehtona tonttikohtaisia ratkaisuja, jotka voi itse valita lukuun ottamatta sitä, että suora sähkölämmitys ja öljylämmitys luultavasti kielletään. Omakotialueellakin voi harrastaa ryhmärakentamista ja yhteishankintoja.

K. Nettisivuillanne oli tontin hinta-arvioita, olisi hyvä jos myös saisi arviota mitä hintaluokkaa rakennettu m2 tulee olemaan.

Asiaa tuntevat kertovat että nykyrakentaminen maksaa 1800-2000 e/m2. Tosin eräs alan mies väitti juuri keskustelussa että itse rakentaen pääsee 1600 e. tasolle. Kuution muoto, ei monimutkaisia seiniä ja kattoja, yksinkertaiset rakenteet = siinä perusjuttuja.

Projektinjohtaja Matti Liukkonen tulee järjestämään hankkeeseen sitoutumassa oleville perhe/talokohtaisen tilaisuuden, jossa selvitetään perheen tarvitsema tilaohjelma pääpiirteissään ja arvioidaan sen tuottamaa hintatasoa. Asiasta lähetetään lisätietoa sähköpostilla sitoutumassa oleville ilmoittautuneille.

RTS rakennustutkimuksen mukaan (osa 2/2) kustannukset vaihtelevat 900 euron ja 3000 euron välillä per neliö, riippuen materiaalien hankinnasta, ratkaisuista ja materiaaleista sekä oman työn osuudesta ja jopa oman puutavaran määrästä.

K. Onko jotain neliöhinta-arvioita tehty passiivitalon rakennuskustannuksista?

Passiivtaloista mm VTT arvioi (asuntomessut ym ym) ja lehtitiedot kertoo että matalaenergiatalo n. 5 % enemmän kuin normitalo. Passiivitalo maksaisi ehkä 10-12% enemmän kuin nykytalot. Mutta sen voi heti korvata yhteistiloilla ja kimpan eduilla. Asuinaikana ero kuittaantuu muutamassa vuodessa kun energian hinta kuitenkin nousee vääjäämättä.

K. Onko oman tontin lisäksi pellolla saatavissa oma viljelyala vai onko pelto koko osuuskunnan yhteinen? Mahtuuko 500 m2 tontille esim. omenapuita?

Osk neuvottelee syksyn kuluessa tarkemmat ehdot kunnan kanssa, joten varmoja tietoja ei ole. Kaavassa on varaus viljelypalstoille joten niitä saa varattua tontin kanssa yhdessä. Ilmeisesti niitä rajataan aarin kerrannaisina. Pidän selviönä että vuokra-aika on pitkä jotta kannattaa istuttaa monivuotisia hyötykasveja ja hoitaa ja parantaa viljavuutta. Mietinkin että voisi olla eri pituisia jaksoja tarjolla (3-5-10 vuotta ja jatko-optiot?)

Tonttien välialueille ja puistoihin on ajateltu istuttaa hedelmäpuita ja marjapensaita, esim marja-aroniaa. Ne olisivat vapaasti kaikkien käytössä. Kunta vaan edellyttää että Osk maksaa tästä edusta vuokraa ja siitä neuvotellaan. Kunnan on kohdeltava tasapuolisesti asukkaita ja siksi ekokylän asukkaita ei voi suosia. Siksi vuokraa maksetaan että saadaan hyöty korjata vaikka maa on kunnan.

Nipellä on nyt 300m2 puutarhaa ja siinä on tilaa 7 marjapensaalle ja 7 hedelmäpuulle sekä runsaasti kukkia ja pieni yrttiviljelys 6 m2. Joten jos talo on fiksusti sijoitettu tontille eikä "autopiha" vie liikaa tilaa kyllä 500 neliötä riittää.

K. Voiko omakotitalo olla 2-kerroksinen? voiko ryhmärakennusasuntoon saada viherhuoneen?

Kaava sallii monelle tontille 1,5 ja/tai 2 kerrosta ja perusteltuja poikkeuksiakin voidaan sallia rakennustarkastajan luvalla. Rinteissä kellaritilat ja asuttu vinttitila sopinee hyvin.

K. Jos haluaa kasvihuoneen pihalle, tarvitseeko siihen erillistä rakennuslupaa?

Ei välttämättä erillistä lupaa. Käsitellään rakennusluvan yhteydessä.

K. Voiko saada ison tontin ja jättää osan rakennusoikeudesta käyttämättä?

Kaavassa tai rakentamisohjeissa ei ole määrätty tontin käyttöastetta, joten se on mahdollista. Kuinka paljon, riippuu tilanteesta. Tonttia ei voi hamstrata myöhempään käyttöön.

K. Kuinka paljon energiaa hankkeenne vaatii aikaa tulevalta asukkaalta?

Hankkeen voi tehdä avaimet käteen, jolloin se ei vaadi vaivaa asunnon ostoa enempää. Suunnittelun lähtökohtiin, sopimuksiin ja hintatason arviointiin menee hieman aikaa, mutta ei kovin monta palaveria, eli hieman enemmän kuin normaalissa asuntokaupassa. Ylärajaa osallistumiselle ei ole, jos on innostusta.

K. Mitä tulevan ekokylän ympäristöön on suunniteltu? Jättimäinen automarketko? Millainen kaava ympäristössä on? Onko kaavaan tulossa muutoksia? Jos on, mitä ja milloin?

Kylä on mäkien ympäröimä. Samaan laaksoon tulee pieni kaava-alueen täydennys samaan tapaan kuin kyläalue. Se sijaitsee nykyisten jo rakennettujen rakennusten vieressä. Laaksoon Pillistöntien toiselle puolelle samoin kuin mäkien taakse Nummelan suuntaan kaavoitetaan lähivuosina pientaloalueet palveluineen eli sinne tulee päiväkoti, koulu, ehkä kioski jne. Uudet asuinalueet yhdistävät Linnanniitun alueen Nummelan keskustaan yhtenäiseksi asutukseksi eivätkä häiritse itse kylää, mutta tulee parantamaan palveluita.

Marketteja ei tule nykyistä lähemmäksi. Ideapark-suunnitelman sijainti on parin kilometrin päässä, eikä sen melu tai muut päästöt tai liikenne muutenkaan häiritse aluetta. Näyttää siltä, että Lohjan lentokenttähankekin peruuntuu. Tarkempia tietoja voi hakea kunnan kaavoittajalta ja nettisivuilta. Tarvittaessa voimme esitellä niitä osuuskunnan info-tilaisuuksissa.

K. Kuka omistaa ryhmärakentamisalueen tontit/tontin?

Kunta, se siirtyy osuuskunnalle tai kylä- ja senioriasuntoja hallitsevalle taloyhtiölle, kun rakentaminen ajankohtaistuu, hinnalla, joka ei ole vielä määritelty.

K. Mistä linnasta siinä muuten on kysymys? Jos nimen taustalla on jokin konkreettinen historiallinen linna, voisiko esim. yhteistalon suunnittelussa tuoda esiin jotain linnamaista?

Kylätalossa voisi olla jotain linnamaista, vaikka pääkriteerin tulee olla energian säästö. Ne eivät välttämättä sulje toisiaan pois. Nimen alkuperää voitaisiin kysyä vihtiläisiltä perinteen tuntijoilta.

On myös esitetty arveluna että mäki olisi kuulunut varoitustulien ketjuun, jossa olisi ylläpidetty ja sytytetty seuraavalle ketjuun kuuluvalle mäelle näkyvä tuli aina vaaran lähestyessä. Mäki olisi toiminut myös siten eräänlaisena tähystyspaikkana. Tämä on saattanut olla myös linnan alaisten sotilaiden ylläpitämä, josta nimitys. Niitty olisi näin ollen ollut sotilaiden laitumena.

K. Voiko talon sijoittaa ryhmärakennusalueelle oman alueen reunaan, vai pitääkö jäädä väliä?

Asemakaavassa määritellään etäisyydet tontin rajoista, ei hallintaosuuksien rajoista. Se täytyy katsoa tapauskohtaisesti asemakaavan mukaan. Tarvittaessa voi hakea vähäistä poikkeamista määräyksistä rakennusvalvojalta.

K. Voiko saada 600 m2 "tontin" ryhmärakennusalueelta?

Kyllä voi, jos illmoittautuu sitovasti ajoissa, ja pääsee valitsemaan. Tonttiosuuksien/tonttiin kokoa joudutaan jossain määrin säätelemään olosuhteiden mukaan, joten suuruusluokaltaan 600m2 kuulostaa kohtuulliselta.

K. Rakennus+tontti yhteiskustannukset askarruttavat eräitä. Miten niitä käsitellään?

Jokaisen asukasehdokkaan kanssa pelataan Tilapeliä, jossa pyritään löytämään sopiva asunnon/talon koko suhteessa hintaan niin, että myös yhteistilat saataisiin maksetuksi. Pyrimme löytämään ratkaisun, jossa kuukausikustannukset eivät nousisi liian korkeiksi. Tilapelin jälkeen varmistetaan kustannustaso erillisellä kustannussuunnitelmalla.

Alustavan kierroksen jälkeen on mahdollista vetää johtopäätös, voidaanko saada asukkaan haluamat perusominaisuudet ratkaisuun vai ei.